Aamulla kello soi viimeistään 6.15. Siitä suihkun kautta aamupalalle ja pakkaamaan omat tavarat siihen kuntoon että voi hypätä bussin mukaan treenikentälle. Treenit alkavat 9.00 ja kestävät 12.00. Tämän jälkeen kävellään lounaalle viereiselle stadionille jossa esim. yksi Usan ja Canadan joukkueista treenaa. Sanotaanko että oli vähän isompaa poikaa siinä Usan porukassa :D Lounaan jälkeen pelaajilla on lyhyehköt "luokkahuone-sessiot" valmentajien kanssa. Tämän jälkeen tepastelu takaisin treenikentälle ja treenit kestävät 16.30-17.00 asti. Porukka bussiin ja hotellille syömään. Ruuan jälkeen pelipaikkakohtaiset palaverit ja päivä päättyy siinä noin 21.00. Kaikki ajat ovat vähän noin aikoja, sillä aikataulu on tupannut elämään vähän suuntaan ja toiseen. Itsehän myöhästyin eilen bussikuljetuksesta kentälle (yleensä trainerit menevät tietysti pelaajien kanssa) ja seurasin perässä sitten valmentajien kuljetuksessa. Meinasi päästä muutama paha sana kun tämän huomasin mutta ei se ole ollut täällä niin justiinsa :D
Kentällä meno eroaa täällä hieman siitä mitä kotikentillä tapahtuu. Täällä on erikseen huoltaja, joka hoitaa vedet ja kypärät ja muut varustehommat. Meidän traineritiimille jää sitten nämä fyysiset (ja henkiset) kolhut. Vähän on pitänyt säätää omaa pääkoppaa eri asentoon kun Suomessa on tottunut tekemään itse melkein kaiken. Meidän tiimi on kyllä ihan huippu. Tanskalainen John hoitaa varuste- ja vesihommat (toki mun on pakko auttaa kun en vaan osaa antaa olla..).
Minun lisäksi trainerina on meidän pääjehu Nano Espanjasta ja "Masa" Japanista. Masa on aika huippujätkä. Ikää 20-vuotta, puhuu englantia yesno-tasoisesti mutta haluaa oppia kaiken, kirjoittaa kaiken muistiin ja opettelee teippaamaan itsekseen. Sanoisin että varsin kehityskelpoinen yksilö. Nano puolestaan on aivan loistava. Mies on osteopaatti/kiropraktikko/taikuri/maagikko/isä- tyyppinen ratkaisu. Milloin naksutellaan trainereiden ja valmentajaklinikkalaisten selkää kuntoon, milloin tehdään ihmeitä venähtäneille nilkoille. Saisikohan sen kaapattua jotenkin Suomeen..? Tuskin.
Eilen oli tosiaan kohtalaisen kuuma ja pitkä päivä. Lämpötila taisi olla +25. Tälle päivälle on luvattu lämpimämpää ja treenit alkavat vielä myöhemmin kuin eilen. Aurinkorasvaa on mennyt aika kiitettävästi niin staffille kuin pelaajille. Osa valmentajista on uskollisesti huppari ja/tai tuulitakki visusti kiinni kentällä. Mahtaa olla vilpoisat oltavat :D
Päätettiin eilen, että treenien jälkeen pojat laitetaan ottamaan cool down hotellin uima-altaalle. Jotenkin kummasti minä olin se, jonka piti käydä noille 100 pelaajalle tuo treenien päätteeksi kertomassa. Paras hetki oli kun koko porukka vastasi aina että "Yes Ma´am". Muutama toki sanoi että "Yes Sir" johon vastasin että sekin on ihan hyvä :D Loppupäivästä alkoi oma pääkin olla jo niin jumissa että puhuin ruotsia espanjalaiselle ja suomea ruotsalaiselle. Ei ihan mennyt homma putkeen..
Pelaajat eivät varsinaisesti kiljuneet riemusta tuosta uima-altaasta mutta loppupelissä veikkaan että meillä on tänään edes hieman skarpimpaa porukkaa kentällä. Ensin niitä ei meinannut saada sinne..sitten niitä ei meinannut saada sieltä pois.. "lapset" :D
Päivän ihmetykset:
- Paljonko porkkanoita ihminen voi syödä reilun viikon aikana? Aika paljon..todennäköisesti
- Montakohan Romon paitaa on ympäri Dallasia baareissa?
Päivän parhaat:
- Ruotsalaisten ihmetys siitä, että puhun ruotsia. Aina hauska katsoa reaktioita
- Kesken cool downin altaasta kuuluu selvällä suomella "Minä rakastan sinua", toki, aika paksulla saksalaisella/itävaltalaisella aksentilla. Oli pakko vastata englanniksi että tiedätkö mitä sanoit, pelaaja kertoi että kyllä tietää ja vastasin että tällä hetkellä hän tuskin ihan rakastaa minua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti