Koirat sekoilivat omaan tuttuun tapaansa kun vieraita tuli mutta onneksi sekä toimittaja että kuvaaja olivat kovastikin eläinystävällisiä niin eipä tullut suuria traumoja tapaamisesta kenellekään. Maya nukkui tapansa mukaan eteisen vaatekaapissa, vanha herrasmies oli tilanteen herra ja Viima, se nyt on..Viima.
Haastattelun jälkeen piti suhata vielä koululle miettimään miten loput opiskelut saadaan pakettiin. Oli helpottavaa kuulla että "nyt tehdään niin että käyt vaan jotain opintoja, että saadaan nämä opinnot pakettiin". Aamen sille. Nyt sitten vaan urheilujohtamista 30 pinnaa ja loput sitten jotain höttöä. Periaatteessa aivan sama kunhan saan paperit ulos. Turha kysyä että mikä minusta tulee isona. En ajatellut ainakaan enää kasvaa isommaksi, kuin ehkä henkisesti mutta sitäkään en kyllä lupaa ;)
Koulusta suuntasin vielä käymään äidin luona. On se hyvä että ihmisellä on moinen, olisi jäänyt muuten farkutkin vielä korjaamatta. Mitäänhän ei voi tehdä aiemmin kuin on pakko...
Pakkaamista suoritin tänään tasan tämän verran. Nalle on matkustanut mukanani kesällä Itävallan EM-kisoissa ja nyt se pääsee tsekkaamaan Dallasin menon.
Onneksi Päivi ystävällisesti muistutti, että pakata voi näinkin. Tämä samainen pakkaamisohje taidettiin lähettää ennen maajoukkueen leirejä eräälle "special"-tapaukselle :D
Toki olen kehittänyt tähän vielä yskän ja alkavan flunssan. Pitänee boostailla lisää sinkkiä ja muuta ja yrittää taltuttaa tätä sillä. Nyt jatkan pakkaamista ajatuksen tasolla ja heitän pyykkiä sitä mukaa koneeseen kun tulee ajatus siitä, että mitä vielä puuttuu.
Päivän fiilisbiisi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti